28.05.
Tänään nukuin ihanasti kymmeneen ja aloitin työt puolestavälistä päivää. Juuri sopiva tako työviikkoon.
Tilkitsin olkipaaliseinässä olevia aukkoja, tukirakenteiden aiheuttamia. Se oli hidasta manuaalista työtä, joka antoi aikaa miettiä asioita. Mietin rakennusfysiikkaa ja tätä kyseistä olkirakennusta.
Kyseinen rakennus hengittää. Saviolkiseinä toimii höyryjarruna, muttei höyrysulkuna. Siksi ihmettelin aika paljon, että miksi kattoon oli asennettu "Intellon" nimistä kalvoa, joka selvästi vaikutti hörysululta. Tämähän aiheuttaa taloon haitallisia ulospäin suuntautuvia konventioita. Mutta paljastuikin, että kalvo onkin vain puolisulkeva, eli "une frein de vaperu" höyryjarru. Tämä olikin raikas uutinen.
Tämä tieto ilmeni yhteydessä, missä nerokkaalla tavalla seinän savinen höyrysulku ja katon synteettinen kalvo yhdistettiin toisiinsa saveen kastetun hamppuhuovan kanssa.
Sain myös inspiraatiota tehdä jonkinlaisen vaihettaisen kokonaisselvityksen le Hameau des buisn rakentamisesta. Otin jo jonkin verran kuvia tätä projektia varten. Tämä senkin takia, että koulussani, jota varten osittain täällä olen tekemässä tätä projektia, minun pitää tehdä opintopäiväkirja ja selvitys paikasta ja projektista. Sinänsä puitteeni siihen ovat huolattavasti paremmat, kuin monilla, jotka tekevät saman harjoittelun jonkun rakennusfirman raksasiivoojina.
Tänään oli aika hyvä päivä ja sain lisää ajatuksia ja ideoita. Luulen, että olen valinnut oikean ammatin ja toivon, että voin sitä jossain oppia, kuten täällä. Tampereen ark-koulu ja sen ensimmäinen vuosi oli kyllä yhtä tyhjän kanssa. Onneksi olen löytänyt itse opiskelun jalon taidon.
torstai 28. toukokuuta 2009
keskiviikko 27. toukokuuta 2009
Vieläkin paalia seinään...
27.05.
Tänään lisää paalia laiton seinään. Tosin meininki oli erillainen tänään, koska työvaiheet alkoivat olla sen verran tuttuja, että pystyi tekemään työt itsenäsesti, mikä oli kyllä aikamoinen motivaation tuoja. Sinänsä ei mitään uutta opittavaa, mutta osaisin nyt ehkä itse eristää sisäseinän oljella jos kompontentit olis valmiina.
Tää käy kyllä oikeasta työstä, mutta kun ei saa palkaa on motivaatio joskus hukassa. Tosin tänään työ maittoi kuitenkin hyvin, kun sai itsekseen puuhailla. Onnisuin repimään rystyseni verille kahdesti päivän aikana.
Selvin motivaatiotta työskentelyn oire on väsymys. Päivänä, jolloin en ole tehnyt paljoakaan raskasta työtä olen ihan naatti, jos motivaatio on lopussa, mutta jos päivä on ollut motivoiva jaksan illallakin vielä treenata.
Tänään oli kyllä sellainen naattipäivä, vaikka työskentely ei ollutkaan tervenjuontia. Ei se nyt koskaan ihan tervaa ole, mutta joskus mustaa kahvia.
Ajattelin, että olisi mennyt huomenna kaupunkiin ja ostanut paluulippuja, mutta en olekaan vielä ihan varma milloin palaisin Suomeen, koska tajusin mahdollisuuteni käydä yhdessä toisessa paikassa tässä lähellä oppimassa miten kasvattaa spiruliinaa. Tuota mystistä ravinnelevää, jota varten osittain tänne tulin.
Toivon voivani tuoda elävää spiruliinaa Suomeen ja tuottaa sitä kotioloissa.
Spiruliinasta löytyy listätietoa vaikka täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Spirulina_(dietary_supplement)
Nyt on aika mennä petiin. Öitä!
Tänään lisää paalia laiton seinään. Tosin meininki oli erillainen tänään, koska työvaiheet alkoivat olla sen verran tuttuja, että pystyi tekemään työt itsenäsesti, mikä oli kyllä aikamoinen motivaation tuoja. Sinänsä ei mitään uutta opittavaa, mutta osaisin nyt ehkä itse eristää sisäseinän oljella jos kompontentit olis valmiina.
Tää käy kyllä oikeasta työstä, mutta kun ei saa palkaa on motivaatio joskus hukassa. Tosin tänään työ maittoi kuitenkin hyvin, kun sai itsekseen puuhailla. Onnisuin repimään rystyseni verille kahdesti päivän aikana.
Selvin motivaatiotta työskentelyn oire on väsymys. Päivänä, jolloin en ole tehnyt paljoakaan raskasta työtä olen ihan naatti, jos motivaatio on lopussa, mutta jos päivä on ollut motivoiva jaksan illallakin vielä treenata.
Tänään oli kyllä sellainen naattipäivä, vaikka työskentely ei ollutkaan tervenjuontia. Ei se nyt koskaan ihan tervaa ole, mutta joskus mustaa kahvia.
Ajattelin, että olisi mennyt huomenna kaupunkiin ja ostanut paluulippuja, mutta en olekaan vielä ihan varma milloin palaisin Suomeen, koska tajusin mahdollisuuteni käydä yhdessä toisessa paikassa tässä lähellä oppimassa miten kasvattaa spiruliinaa. Tuota mystistä ravinnelevää, jota varten osittain tänne tulin.
Toivon voivani tuoda elävää spiruliinaa Suomeen ja tuottaa sitä kotioloissa.
Spiruliinasta löytyy listätietoa vaikka täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Spirulina_(dietary_supplement)
Nyt on aika mennä petiin. Öitä!
tiistai 26. toukokuuta 2009
Ja vieläkin paalia seinään
26.09.
Tänään aamulla herätessäni toivoin hartaasti, että kello ei olisi ollut vielä viisi, mutta minkäs sille voi. Tein työpäivan taas olkipaalien kimpussa. Homma alka jo sujua, kun eri työvaiheet on hallussa ja ranskan ilmaisunikin alkaa jo jokseenkin luonnostua.
Meillä on tänään illalla vapaaehtoisten kokus ja huomenna paikan hallinnon kokous. Pitää yrittää pinnsitää, että ymmärrän.
Eipä muuta.
Parikuvaa lisää.
http://picasaweb.google.fr/joonas.tahtinen/LeHameauDesBuis#
Tänään aamulla herätessäni toivoin hartaasti, että kello ei olisi ollut vielä viisi, mutta minkäs sille voi. Tein työpäivan taas olkipaalien kimpussa. Homma alka jo sujua, kun eri työvaiheet on hallussa ja ranskan ilmaisunikin alkaa jo jokseenkin luonnostua.
Meillä on tänään illalla vapaaehtoisten kokus ja huomenna paikan hallinnon kokous. Pitää yrittää pinnsitää, että ymmärrän.
Eipä muuta.
Parikuvaa lisää.
http://picasaweb.google.fr/joonas.tahtinen/LeHameauDesBuis#
maanantai 25. toukokuuta 2009
Paalia seinään!
25.05.
Tänään herättiinkin sitten kello 5:00! Työt alkoivat kello 6:00, jotta päivä voisi loppua aikaisin klo 14:00 ja niinhän se tekikin. Hyvä niin, päivä on tosiaan todella kuuma, eikä luotu työskentelyyn.
Tänään olin kokopäivän eristämässä erästä taloa olkipaaleilla, samalla tekniikalla, josta puhuin aikaisemmin. Päivän kokokohta oli, kun tipahdin savesta liukkaalta telineeltä alas. Onneksni minulle, ei kuitenkaan käynyt mitenkään, vaikka sainkin järkyttävän kokoisen puuvasaran päälleni. Työpäivä jatkui normaalisti.
Opin, että olkipaalieristäminen on varsin hauskaa, mutta varsin hidasta puuhaa, jos vertaa johonkin umpisolumuovilla eristämiseen. Tosin ekologisuus on savioljen puolella 6-0 ja hinta.
Pistän myöhemmin lisää kuvia Le hameau des buis albumiin...
Tänään herättiinkin sitten kello 5:00! Työt alkoivat kello 6:00, jotta päivä voisi loppua aikaisin klo 14:00 ja niinhän se tekikin. Hyvä niin, päivä on tosiaan todella kuuma, eikä luotu työskentelyyn.
Tänään olin kokopäivän eristämässä erästä taloa olkipaaleilla, samalla tekniikalla, josta puhuin aikaisemmin. Päivän kokokohta oli, kun tipahdin savesta liukkaalta telineeltä alas. Onneksni minulle, ei kuitenkaan käynyt mitenkään, vaikka sainkin järkyttävän kokoisen puuvasaran päälleni. Työpäivä jatkui normaalisti.
Opin, että olkipaalieristäminen on varsin hauskaa, mutta varsin hidasta puuhaa, jos vertaa johonkin umpisolumuovilla eristämiseen. Tosin ekologisuus on savioljen puolella 6-0 ja hinta.
Pistän myöhemmin lisää kuvia Le hameau des buis albumiin...
sunnuntai 24. toukokuuta 2009
Viikonloppu muualla
24.05.
Kävin isossa kaupungissa ostamassa junalippuja. Lähden täältä 15.06. ja saavun suomeen joskus ennen juhannusta.
Isosta kaupungista jatkoin matkaa La Merigueen, missä vietin viikonlopun. Perjantaina treenasin sopivasti pölkyn, kiven ja oman painoni kanssa. Hyvä treeni. Lauantaina kävimme, torilla Les Vanssissa. Muistelen lämmöllä sitä herkullista sinihomejuustoa, mitä haimme tutusta juustokaupasta. Viinikaupassa maistelimme ruotsalaisen Svanten tarjoilemia paikallisia viinejä. Viinikauppiaatkin La Meriguen tuttuja. Päivä päättyi viileään uintiin joessa.
Sunnutaina poljin takaisin Le Hameau des buisin eri reittiä. Luulin jo monesti eksyneeni, kun ajoin välillä keskellä metsää hiekkatietä, mutta yllätyksekseni olin kokoajan oikealla tiellä. Matkalla näin lehmiä kulkukellot kaulassa.
Nyt menen nukkumaan ajoissa, sillä humenna herätään jo klo 5.00 koska iltapäivällä on liian kuuma tehdä töitä. Huh huh. Miten totun tälläiseen rytmiin.
Kuvia lisää albumissa, huomenna... à demain!
Kävin isossa kaupungissa ostamassa junalippuja. Lähden täältä 15.06. ja saavun suomeen joskus ennen juhannusta.
Isosta kaupungista jatkoin matkaa La Merigueen, missä vietin viikonlopun. Perjantaina treenasin sopivasti pölkyn, kiven ja oman painoni kanssa. Hyvä treeni. Lauantaina kävimme, torilla Les Vanssissa. Muistelen lämmöllä sitä herkullista sinihomejuustoa, mitä haimme tutusta juustokaupasta. Viinikaupassa maistelimme ruotsalaisen Svanten tarjoilemia paikallisia viinejä. Viinikauppiaatkin La Meriguen tuttuja. Päivä päättyi viileään uintiin joessa.
Sunnutaina poljin takaisin Le Hameau des buisin eri reittiä. Luulin jo monesti eksyneeni, kun ajoin välillä keskellä metsää hiekkatietä, mutta yllätyksekseni olin kokoajan oikealla tiellä. Matkalla näin lehmiä kulkukellot kaulassa.
Nyt menen nukkumaan ajoissa, sillä humenna herätään jo klo 5.00 koska iltapäivällä on liian kuuma tehdä töitä. Huh huh. Miten totun tälläiseen rytmiin.
Kuvia lisää albumissa, huomenna... à demain!
torstai 21. toukokuuta 2009
Vapaapäivä...
21.05.
Tänään on helatorstai ja meilla vapaapäivä täällä. Nyt on kerrankin hyvin aikaa tehdä keskeneräisiä juttuja, kuten katsella aikatauluja paluumatkaa varten, ladata kuvia nettiin, lukea kirjaa, opiskella ranskaa jne.
Luulisin, että aion poistua täältä 15.06. ja olla suomessa ehkä joskus 19.06. Siinä välissä piipahtaa hetken Tanskassa.
Tässä linkki albumiin, jossa kuvia täältä päin:
http://picasaweb.google.fr/joonas.tahtinen/LeHameauDesBuis#
Tänään on helatorstai ja meilla vapaapäivä täällä. Nyt on kerrankin hyvin aikaa tehdä keskeneräisiä juttuja, kuten katsella aikatauluja paluumatkaa varten, ladata kuvia nettiin, lukea kirjaa, opiskella ranskaa jne.
Luulisin, että aion poistua täältä 15.06. ja olla suomessa ehkä joskus 19.06. Siinä välissä piipahtaa hetken Tanskassa.
Tässä linkki albumiin, jossa kuvia täältä päin:
http://picasaweb.google.fr/joonas.tahtinen/LeHameauDesBuis#
keskiviikko 20. toukokuuta 2009
Lisää perusteita ja ensikosketus mutaan.
19.05.
Tyo:
Tänään jatkoimme perustamisen perusteista. Käytännössä tämä tarkoitti teräsbetonin rautakehikon solmimista rautalangalla. Tämän lisäksi vääntelin 8 millin terästä uusiksi tukikehikoiksi kehikoon.
Katselin kiinnostukella naapuritalon työmaata, missä tehtiin jotain sisällä, talon edessa laitettiin selluloosaa laitteeseen, joka siirsi sen putkeapitkin jonnekin talon sisälle.
Muu:
Tämä pikku hamlet sijaitsee harjun huipulla. Kävelin harjua alas joelle päin. Mahdollisesti mennäkseni vilvoittelemaan jokeen, mutta matka osoittautuikin yllättävän pitkäksi, joten jäin vain ihailemaan maisemia. Olen selvästi varsin vuoristoisella alueella.
20.05.
Työ:
Tänään tehtiin perustusten teräsbetonin rautakehikko valmiiksi ja siirryttiin sementin tekoon. Tosin rautakehikko jäi vielä kuivaksi, kun sementti valui erään muurin sisään, jota teimme puoleen päivään. Opin hieman lisää sementtivalusta.
Työpäivä meinasi jäädä lyhyeksi, kun työmaa päätettiin pistää tauolle perjantaihin asti, joten minulle jäi aikaa tutustua muihin työvaiheisiin. Kävelin oitis erään taloon sisään missä seiniin sullottiin olkipaaleja. Ryhdyin auttamaan ja samalla opin paljon.
Paaleilla eristettiin erän talon seiniä.
Paalit muokattiin sopivan kokoisiksi ja dipattiin saviliejuun yhdeltä sivulta noin 5 cm.
Sitten olkipaalit sullottiin seinään, niin että ne jäivät puristuksiin puurakenteiden väliin.
Savipinta jäi sisään päin, jolloin siihen on helppo tehdä La couche de corp, eli eräänlainen suojakerron, jonka päälle tehdään lopulta viimeinen kerros.
Muu:
Huomenna on vapaapäivä, joten tänään voi valvoa hetken pidempään. Saattan tehdä illalla erästä sisäseinän rappausta.
Löysin paikan kirjastosta olkisavirakentamisesta kirjan, mikä oli kirjoitettu sekä englanniksi, että ranskaksi. Juuri oikea kirja tähän hetkeen.
Myöhempi lisäys:
Tein kokeilunomaisen rappauksen äskettäin. Siinä kuivuneelle, savivelliin kastetulle, paalille (jo seinässä) pistettiin paksumpikerros fermentoitunutta saven, oljen ja hiekan seosta. Fermentoitunutta siksi, että se tekee saveen säältä suojaavan sitkon. Fermentoituneen saven haju toi etäästï mieleen hevosen lannan. Aika kiva haju, kuitenkin.
Ajattelin samalla savirakentamista ja sen mahdollisuuksia. Heti selväksi tuli, että yksi ongelma savirakentamisessa on, että se vaatii todella paljon käsityötä. Etuja on monia, niistä ehkä tärkein on ekologisuus ja tietenkin hinta. Kevyen pienen savitalon voi tehdä ranskan sääoloissa helposti alle 1000 eurolla.
Sain vision, että joskus tulevaisuudessa voisin jonkun sosionomin kanssa yhdistää savirakentamisen ja sosiaalityön. Koska rakennustekniikka on niin yksinkertainen, sen voi opettaa helposti vaikka vähän kehitysvammaisellekin saatika syrjäytymisuhan alla olevalla nuorelle. Visiossa voisi jollain nuorisoporukalla tehdä vaikka yhteistä nuorisotaloa savesta. Mikäs sen mahtavampaa, kuin rakentaa omaa yhteisötäloa yhdessä. Pistetään idea hautomoon.
Tyo:
Tänään jatkoimme perustamisen perusteista. Käytännössä tämä tarkoitti teräsbetonin rautakehikon solmimista rautalangalla. Tämän lisäksi vääntelin 8 millin terästä uusiksi tukikehikoiksi kehikoon.
Katselin kiinnostukella naapuritalon työmaata, missä tehtiin jotain sisällä, talon edessa laitettiin selluloosaa laitteeseen, joka siirsi sen putkeapitkin jonnekin talon sisälle.
Muu:
Tämä pikku hamlet sijaitsee harjun huipulla. Kävelin harjua alas joelle päin. Mahdollisesti mennäkseni vilvoittelemaan jokeen, mutta matka osoittautuikin yllättävän pitkäksi, joten jäin vain ihailemaan maisemia. Olen selvästi varsin vuoristoisella alueella.
20.05.
Työ:
Tänään tehtiin perustusten teräsbetonin rautakehikko valmiiksi ja siirryttiin sementin tekoon. Tosin rautakehikko jäi vielä kuivaksi, kun sementti valui erään muurin sisään, jota teimme puoleen päivään. Opin hieman lisää sementtivalusta.
Työpäivä meinasi jäädä lyhyeksi, kun työmaa päätettiin pistää tauolle perjantaihin asti, joten minulle jäi aikaa tutustua muihin työvaiheisiin. Kävelin oitis erään taloon sisään missä seiniin sullottiin olkipaaleja. Ryhdyin auttamaan ja samalla opin paljon.
Paaleilla eristettiin erän talon seiniä.
Paalit muokattiin sopivan kokoisiksi ja dipattiin saviliejuun yhdeltä sivulta noin 5 cm.
Sitten olkipaalit sullottiin seinään, niin että ne jäivät puristuksiin puurakenteiden väliin.
Savipinta jäi sisään päin, jolloin siihen on helppo tehdä La couche de corp, eli eräänlainen suojakerron, jonka päälle tehdään lopulta viimeinen kerros.
Muu:
Huomenna on vapaapäivä, joten tänään voi valvoa hetken pidempään. Saattan tehdä illalla erästä sisäseinän rappausta.
Löysin paikan kirjastosta olkisavirakentamisesta kirjan, mikä oli kirjoitettu sekä englanniksi, että ranskaksi. Juuri oikea kirja tähän hetkeen.
Myöhempi lisäys:
Tein kokeilunomaisen rappauksen äskettäin. Siinä kuivuneelle, savivelliin kastetulle, paalille (jo seinässä) pistettiin paksumpikerros fermentoitunutta saven, oljen ja hiekan seosta. Fermentoitunutta siksi, että se tekee saveen säältä suojaavan sitkon. Fermentoituneen saven haju toi etäästï mieleen hevosen lannan. Aika kiva haju, kuitenkin.
Ajattelin samalla savirakentamista ja sen mahdollisuuksia. Heti selväksi tuli, että yksi ongelma savirakentamisessa on, että se vaatii todella paljon käsityötä. Etuja on monia, niistä ehkä tärkein on ekologisuus ja tietenkin hinta. Kevyen pienen savitalon voi tehdä ranskan sääoloissa helposti alle 1000 eurolla.
Sain vision, että joskus tulevaisuudessa voisin jonkun sosionomin kanssa yhdistää savirakentamisen ja sosiaalityön. Koska rakennustekniikka on niin yksinkertainen, sen voi opettaa helposti vaikka vähän kehitysvammaisellekin saatika syrjäytymisuhan alla olevalla nuorelle. Visiossa voisi jollain nuorisoporukalla tehdä vaikka yhteistä nuorisotaloa savesta. Mikäs sen mahtavampaa, kuin rakentaa omaa yhteisötäloa yhdessä. Pistetään idea hautomoon.
maanantai 18. toukokuuta 2009
Saapuminen ja ensimmäinen yö ja ensimmäinen päiva.
Prelogi:
Lähdin Suomesta keskiviikkona 13.5. iltalaivalla Ruotsiin. Saavuin junalla ja bussilla lopula Lablacherien pikkukaupunkiin Etelä-Ranskaan ja saman tein näin Noora Niemisen, jonka kyydissa menin La Merigueen. La Merigue on pieni raunioihin rakennettu yhteisö, jossa vietin ensimmäiset kaksi yötä.
Lisään kuvia, kun saan kameralta ne helposti ulos...
Sunnuntaina lahdin polkupyörällä polkemaan etelään, melkein pelkkää alamäkeä. "Hitto mikä vaiva!" ajattelin paluumatkaa. Saavuin Le Hameau des Buisin noin puoli yhdeksän illalla.
Le Hameau des buis on rakenteilla oleva ekoyhteisö, jolla on oma koulu ja pieni maatila. Kylä rakennetaan talkoiden muodossa, jotka ovat kestäneet jo pari vuotta. Syy on projektin laajuus. Projekti on erittäin hyvin organisoitu ja työ on ammattimaista. Löydät lisätietoa Ranskaksi täältä: http://www.la-ferme-des-enfants.com/
18.05.
Työ:
Ensimmäinen työpäivä. Teimme perustuksia erääseen isoon taloon, minkä on tarkoitus nousta kylän pohjoispuolelle. Valmistelimme raudoituksia, mittasimme tasoeroja laserilla ja täytimme tehtyjen perustusvalujen ympärillä olleitta kuoppia.
Aivan tavallista rakennustapaa noudattaen työskentelimme. Näin siis käytännössä miten taloa perustetaan.
Muu:
On yllättävän rankkaa taistella kielimuurin ylitse, mutta yritän parhaani. Toivottavasti tulen oppimaan ranskaa täällä siedettävälle juttelu tasolle. Siitä olisi hyötyä myöhemmässä elämässä.
Lähdin Suomesta keskiviikkona 13.5. iltalaivalla Ruotsiin. Saavuin junalla ja bussilla lopula Lablacherien pikkukaupunkiin Etelä-Ranskaan ja saman tein näin Noora Niemisen, jonka kyydissa menin La Merigueen. La Merigue on pieni raunioihin rakennettu yhteisö, jossa vietin ensimmäiset kaksi yötä.
Lisään kuvia, kun saan kameralta ne helposti ulos...
Sunnuntaina lahdin polkupyörällä polkemaan etelään, melkein pelkkää alamäkeä. "Hitto mikä vaiva!" ajattelin paluumatkaa. Saavuin Le Hameau des Buisin noin puoli yhdeksän illalla.
Le Hameau des buis on rakenteilla oleva ekoyhteisö, jolla on oma koulu ja pieni maatila. Kylä rakennetaan talkoiden muodossa, jotka ovat kestäneet jo pari vuotta. Syy on projektin laajuus. Projekti on erittäin hyvin organisoitu ja työ on ammattimaista. Löydät lisätietoa Ranskaksi täältä: http://www.la-ferme-des-enfants.com/
18.05.
Työ:
Ensimmäinen työpäivä. Teimme perustuksia erääseen isoon taloon, minkä on tarkoitus nousta kylän pohjoispuolelle. Valmistelimme raudoituksia, mittasimme tasoeroja laserilla ja täytimme tehtyjen perustusvalujen ympärillä olleitta kuoppia.
Aivan tavallista rakennustapaa noudattaen työskentelimme. Näin siis käytännössä miten taloa perustetaan.
Muu:
On yllättävän rankkaa taistella kielimuurin ylitse, mutta yritän parhaani. Toivottavasti tulen oppimaan ranskaa täällä siedettävälle juttelu tasolle. Siitä olisi hyötyä myöhemmässä elämässä.
Tilaa:
Kommentit (Atom)